Marjut Rimminen

Lyhytelokuvat

Some Protection

1987 · Animaatiodokumentti · 16mm · 9 minuuttia

Osa Channel 4:n neliosaista sarjaa Blind Justice, joka kertoo naisista ja laista

Kuva elokuvasta Some Protection, Josie käpertyneenä harmaan vankiselin seinää vasten ristikkoikkunan alla, vartijan varjo lattialla

Animaatiodokumentti, joka perustuu Josie O’Dwyerin tositarinaan ja jossa hän itse kommentoi tapahtumia omalla äänellään. Elokuva näyttää, mikä tuhoisa vaikutus laitoksella ja vankilalla on nuoriin tyttöihin, jotka suljetaan niihin ”oman turvallisuutensa tähden”.

Kuva elokuvasta Some Protection, Josie kävelee ohi neonkirjainten GO away, takanaan EXIT-kyltti
Kuva elokuvasta Some Protection, oranssitukkainen Josie vihreässä neuleessa kävelee ulos HMP-merkityistä vankilan porteista muovipussi kädessään

Some Protection -elokuvan vaikuttavuus perustuu paljolti hänen kykyynsä tavoittaa visuaalisesti ja kineettisesti päähenkilön, Josie O’Dwyerin, mielialat, tunteet ja tuntemukset, kun tämä kertoo tositarinaa kokemuksistaan laitoksessa ja vankilassa.

James Leahy, The Guardian, 5. marraskuuta 1987

Yleisesti oletetaan, että dokumentti on griersonilaista karheutta, Flahertyn faktaa ja Wisemanin viisautta, mutta silloin unohdetaan animaatioelokuvan rikas ja monimuotoinen dokumenttiperinne. Winsor McCayn elokuvasta Sinking of the Lusitania Marjut Rimmisen subjektiivisen dokumentin Some Protection kautta Jan Svankmajerin elokuvaan The Death of Stalinism in Bohemia. Animaatio on dokumentoinut henkilökohtaisia, yhteiskunnallisia ja poliittisia tapahtumia, jotka ovat muovanneet maailmaa.

Dr Paul Wells, luento National Film Theatressa, marraskuu 1996

Some Protection … tarina nuoresta rikoksentekijästä, saa animaattori Marjut Rimmisen käsissä tulkinnan, jossa on suurta visuaalista taituruutta ja energiaa. Graafinen tyyli ei ole kaukana sarjakuvasta ja sarjakuvastripistä, erityisesti halvan viihdekirjallisuuden tositarinoista rikoksista. Tyyli sopii O’Dwyerin tarinaan laitosväkivallasta ja epätoivosta: vankilan sisätilojen jyrkät valon ja pimeän kontrastit sopivat hyvin moraaliseen maailmaan, jossa valinnat ovat ehdottomia.

Brian Ashbee, Architectures of Illusion, 2003

Tämäntyyppinen elokuva on nykyään niin tuttu, että voi olla vaikea kuvitella, miltä uraauurtavat teokset, kuten Aardman-studion Animated Conversations (1978), tai muodoltaan kokeellisemmat työt, kuten [Marjut Rimmisen] Some Protection (1987) ja Tim Webbin A is for Autism (1992), näyttivät, kun ne nähtiin ensimmäisen kerran.

Jayne Pilling, johdanto teokseen Animating the Unconscious, 2012, sivu 6

Animaattorina olen parhaimmillani omassa huoneessani, eräänlaisessa eristyssellissä. Kun Josie sanoo, että ainoa tapa paeta kauheaa todellisuutta oli upota omaan päähänsä, ymmärsin sen oikein hyvin.

Marjut Rimminen, Jayne Pilling, Women and Animation, BFI
Sinivalkoisiin takkeihin ja lakkeihin pukeutuneet hahmot kerääntyvät pienen luukun ääreen, josta katsovat ulos kasvot. Virnistävä hahmo vihreissä ja vaaleanpunaisissa vaatteissa loikkaa punaisella taustalla, jossa lukee ”LUCKY DIP”, oikealla mustia siluetteja. Hahmo seisoo maalatun linnanmuurin edessä, jossa on lampuin reunustettu hampainen holviaukko, aaveita ja käärme. Kaksi hahmoa irvistää hampaat paljaina toisilleen harmaassa huoneessa, jonka kaari-ikkunoissa on kalterit. Tummatukkainen mies ruskeassa takissa kumartuu naisen ylle, jonka pää on kallistunut taaksepäin ja kiharat ovat hajallaan.
  • Katsottavissa ilmaiseksi Internet Archivessa, tuottaja Orly Yadinin lataamana
  • Blind Justice -DVD:llä (Yadin Productions) yhdessä sarjan kolmen muun elokuvan kanssa
  • Tricky Women: AnimationsfilmKunst von Frauen -kirjan DVD:llä (Schüren, Marburg, 2011)
  • Levittäjä Cinenova, Lontoo

Palkinnot

Tekijät

Kiitokset
Gail Pearce
Suunnittelu ja animaatio
Marjut Rimminen
Animaatioassistentti
Kathleen Houston, krediiteissä Spud
Väritys ja puhtaaksipiirto
Adrienne Kern, Vanessa Luther-Smith, Stoney Parsons, Debra Thaine
Animaatiokuvaus
Heather Reader
Leikkaus
Picturehead Productions
Äänitys
John Wood Studios
Kertoja
Josie O’Dwyer
Äänet
David Goodland, Jacqueline Holborough, Josie O’Dwyer
Ohjaus
Marjut Rimminen
Tuottaja
Orly Yadin, krediiteissä Orly Bat Carmel
Tuotanto
Smoothcloudin tuotanto Channel Four Televisionille
Leikkaaja
Tony Fish
Levitys
ARTE

Esitykset ja lähetykset

  • Sai ensi-iltansa Animation Festival Bristolissa 1987
  • Annecyn kansainvälisen animaatiofestivaalin virallisessa valikoimassa 1989
  • Esitetty Channel 4:llä helmikuussa 1990 sarjanimellä In Justice; nimi vaihdettiin viime hetkellä, koska BBC:llä oli Blind Justice -niminen draamasarja (The Lost Continent)
  • Näyttelyssä Animation at the Cutting Edge, Barbican Art Gallery, Lontoo, 1992, jossa oli esillä elokuvan ja Tahran töitä ja esityksiä
  • Vankeutta käsittelevällä elokuvafestivaalilla Captured in Frame (järjestäjä NACRO), Commonwealth Institute, Lontoo, 1993, esitys ja keskustelu
  • Juhlaohjelmassa Ten Years of Award-winning Animation at Channel 4, British Academy of Film and Television Arts, Lontoo, 1994
  • Alkuperäisteoksia ja lavasteita Animation Plus -näyttelyssä yhdessä Tahran kanssa; kolmentoista näyttelypaikan kiertue Glasgow’sta helmikuussa 1994 Lontooseen tammikuussa 1996
  • Ohjelmassa British Women Animate Tampereen elokuvajuhlilla 1995, yhdessä Tahran ja En ole feministi, mutta… -elokuvan kanssa; Marjut antoi festivaalilla haastattelun YLE:lle
  • Dr Paul Wellsin luennolla Animation and the documentary form, National Film Theatre, Lontoo, marraskuussa 1996
  • Brittiläisten dokumenttielokuvien ohjelmassa New Yorkin Museum of Modern Artissa (MoMA) 1999
  • Naisten tekemien animaatioelokuvien ohjelmassa AniMadrid-festivaalilla 2004, yhdessä Tahran kanssa
  • Marjutin esittelemässä maailman animoitujen dokumenttielokuvien ohjelmassa suomalais-skotlantilaisella elokuvaseminaarilla No Comments, Edinburgh, 2005
  • Marjutin elokuvan tekoa käsittelevässä esittelyssä IDFA-festivaalilla Amsterdamissa 2007
  • DocPointin (Helsingin dokumenttielokuvafestivaali) AnimaDoc-ohjelmassa 2009, Marjutin esityksessä yhdessä Sydämeen kätketyn kanssa
  • Tony Fishin elämäntyöpalkintoon liittyvässä retrospektiivissä Bradford Animation Festivalilla 2009
  • A Caring Eye: The Documentary Way -ohjelmassa, jonka esitteli Clare Kitson Bradford Animation Festivalilla 9.–13. marraskuuta 2010
  • Dokumenttielokuvatapahtumassa Toden näköistä, Kiasma, Helsinki, 2013, yhdessä Sydämeen kätketyn kanssa
  • Animatricksin 100 vuotta suomalaista animaatiota -verkkogalleriassa helmi-toukokuussa 2014
  • Ohjelmassa Serious Animation: The Films of Orly Yadin, Shelburne Museum, Vermont, 1. maaliskuuta 2020, yhdessä Tahran kanssa

Retrospektiivit

Kirjoituksia teoksista

  • Jayne Pilling (toim.), Women and Animation: A Compendium, British Film Institute, 1992. Kolmen sivun esittely Marjutista (sivut 37–40) käsittelee Some Protectionia sekä elokuvia En ole feministi, mutta… ja Tahra.
  • The Times, 17. elokuuta 1993, mainitsee Some Protectionin ja Tahran televisioesitykset. Sight and Sound kirjoitti Tahrasta loka- ja marraskuussa 1992.
  • ”Tämä on kenties todempaa todellisuutta, ja sellaista, jonka voi dokumentoida vain animaatiolla.” Paul Wells, Understanding Animation, Routledge, 1998. Some Protection on kirjan esimerkki animaation dokumentaarisesta taipumuksesta: elokuva näyttää Josie O’Dwyerin todellisuuden sellaisena kuin hän sen koki (sivu 27).
  • ”Viimeinen elokuva, Marjut Rimmisen Some Protection, sai eniten tunnustusta.” Clare Kitson, British Animation: The Channel 4 Factor, Parliament Hill Books, 2008. Blind Justice -sarjasta, kirjassa Channel 4:n animaatiotilausten historiasta.
  • ”[Marjut Rimminen] rohkaisi ryhmäänsä työskentelemään tunteiden kanssa ja ilmaisemaan niitä visuaalisesti ja kineettisesti. Some Protectionin vaikuttavuus … jossa kuvat antavat tunnevoimaa päähenkilö Josie O’Dwyerin kertomukselle vankilakokemustensa tositarinasta, paljastaa [hänen] oman mestaruutensa tässä prosessissa.” James Leahy, Bristol: Animation and animators, Sight and Sound, talvi 1987/88, sivu 8. Marjutin opetuksesta vuoden 1987 Bristolin animaatiofestivaalilla ja elokuvan esityksestä siellä ohjelmassa Wayward Girls and Wicked Women.
  • ”Tavoitteena on välittää – suojellen alkuperäistä henkilöä ei-toivotulta julkisuudelta – sellaisen ihmisen henkilökohtaisia kokemuksia, jonka ääni ei tavallisesti kuulu valtamediassa.” Brian Ashbee, Animation, Art and Digitality, teoksessa Maureen Thomas ja François Penz (toim.), Architectures of Illusion, Intellect, 2003, sivut 43–44. Siitä, mitä animaatio tuo Josie O’Dwyerin kertomukseen: ei vahvempaa väitettä objektiivisesta totuudesta vaan vetoomuksen tunteisiin populaarifiktion kuvakielen avulla.
  • ”Animaatio pystyy tiivistämään tämän kertomuksen lyhyeksi ja voimakkaaksi kuvaukseksi. Se, ettei naista nähdä, vahvistaa ajatusta, että hänet rikoksentekijänä tarkoituksella piilotetaan yhteiskunnalta.” Roger Noake, Animation Techniques: Planning and Producing Animation with Today’s Technologies, 1988, sivut 48–49, esimerkkinä äänen ja kuvan luvussa, mukana neljä still-kuvaa: ”Animaatiolla vastapainotetaan vankilaelämän järkyttäviä kuvia haaveilla elämästä kaltereiden ulkopuolella.”
  • ”Erityisen (joskaan ei yksinomaan) brittiläinen lajityyppi, joka on kukoistanut Channel 4 -television tulosta vuonna 1981 lähtien; kanava kannusti ja tilasi monenlaisia uusia animaatiohankkeita, jotka keskittyivät usein vahvoihin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja tosielämän kokemuksiin, kuten Marjut Rimmisen Some Protection … naisiin kohdistuvista oikeudellisista vääryyksistä” Orly Yadin, documentary animation, teoksessa Brian McFarlane (toim.), The Encyclopedia of British Film, Methuen ja British Film Institute, 2003, sivu 181. Animaatiodokumenttia käsittelevä artikkeli aloittaa esimerkkinsä tällä elokuvalla; Yadin tuotti sen.
  • Annabelle Honess Roe, Animated Documentary, Palgrave Macmillan, 2013. Kirja sijoittaa Some Protectionin Blind Justice -sarjaan (sivu 13); sen tapaustutkimus animoidusta muistosta on Marjutin Sydämeen kätketty.
  • Elokuva, ”joka tuo tehokkaasti esiin rangaistusjärjestelmämme pelkän kauhun”. Arvio Spare Ribissä, 1988.
  • Richard Taylor, The Encyclopedia of Animation Techniques, 1996. Kuvateksteillä varustettu kuva elokuvasta Some Protection, yksi kolmesta Marjutin elokuvasta, jotka kirja esittää tekniikoidensa ”erinomaisina esimerkkeinä”; muut ovat Sammakkokuningas ja Tahra.
  • Paul Wells, The Beautiful Village and the True Village: A Consideration of Animation and the Documentary Aesthetic, 1997, teoksissa Art & Animation (Academy Editions, sivut 40–45) ja A Reader in Animation Studies (John Libbey). Essee käyttää Some Protectionia esimerkkinä animaatiodokumentin subjektiivisesta muodosta, ja mukana on kuva elokuvasta.
  • Slava Greenberg, Drawing the Line: Archiving Feminist Animation, The Moving Image 20, 2020, sivut 70–84.
  • Maureen Furniss, A New History of Animation, Thames & Hudson, 2016. Sijoittaa Some Protectionin Blind Justice -sarjaan (sivu 408).
  • Birgitt Wagner ja Waltraud Grausgruber (toim.), Tricky Women: AnimationsfilmKunst von Frauen, Schüren, Marburg, 2011. Some Protection on kirjan DVD:llä. Sharon Katzin arvio Animation World Networkissa.
  • Out of the Animation Ghetto, Animation World Network, Clare Kitsonin tilauksista Channel 4:lle, mainitsee Some Protectionin. The Lost Continent -blogi kirjoitti Blind Justice -sarjasta vuonna 2010.
  • The British Cinema Source Book, 1995, luetteloi British Film Instituten katselukopion Some Protectionista.

Ota yhteyttä

Festivaali- ja esitystiedustelut, opetus, mestarikurssit ja kirjeenvaihto:

marjut.rimminen@gmail.com